Vilja

Article on other languages:

• Воля
• Wille
• Will_(philosophy)
• Volo
• Voluntad
• Tahto
• Volonté_(philosophie)
• Volo
• Volontà
• 意志
• Valia
• Wil_(begrip)
• Vilje
• Wola_(psychologia)
• Vontade
• Munay
• Voinţă
• Воля_(философия)
• Воля
• 意志

	del.icio.us
	Digg
	Furl
	Reddit
	Rojo
	Add to OnlyWire

Vehnä

Vilja on heinäkasvien siemeniä, joita kasvatetaan ravinnoksi eli viljellään. Viljaa kasvatetaan maapallolla enemmän kuin mitään muita ravintokasviryhmiä, ja se antaa ihmisille enemmän ravintoa kuin mikään muu ravintoaineryhmä. Eräissä kehitysmaissa köyhät ihmiset syövät lähes pelkästään viljaa. Kehittyneissä maissa viljansyönnin osuus on pienempi mutta silti merkittävä.

Vaikka eri viljalajeissa on eroja, niiden viljely on periaatteessa varsin samankaltaista. Kaikki ovat yksivuotisia heinäkasveja: yhdellä kylvämisellä saadaan yksi sato. Kylmien alueiden viljaa on usein kahta tyyppiä: syys- ja kevätviljaa.

Viljan ravintosisällöstä suurin osa on hiilihydraattia, mutta niissä on myös merkittävä määrä proteiinia, vaikka aminohappojen koostumus ei olekaan optimaalinen. Kokojyvävilja on hyvä kuidun, eräiden hyödyllisten rasvahappojen, vitamiinien ja muiden hivenaineiden lähde.

Viljalajeja

Viljalajeja, suunnilleen vuosituotannon järjestyksessä:

• vehnä (Triticum sp.), lauhkean ilmaston päävilja
• riisi (Oryza sativa), trooppisen ilmaston päävilja
• maissi (Zea mays), Pohjois- ja Etelä-Amerikan sekä Afrikan käytetyin vilja; paljon myös karjan rehuna
• ohra (Hordeum vulgare), myös mallasohrana käytetty
• durra (Sorghum vulgare), Afrikassa
• ruis (Secale cereale), kylmässä ilmastossa
• kaura (Avena sativa), viileässä viljastossa ja paljon myös karjan rehuna
• tefheinä (Eragrostis tef), yleinen Etiopiassa, mutta viljellään harvoin muualla
• intiaaniriisi (Zizania aquatica)
• spelttivehnä (Triticum spelta), vehnän läheinen sukulainen
• durumvehnä, vehnän läheinen sukulainen, jota viljellään etupäässä Välimeren maissa ja käytetään varsinkin pastojen valmistukseen
• hirssi (Panicum miliaceum)
• italianpantaheinä (Setaria italica)
• helmihirssi eli neekerinhirssi (Pennisetum glaucum)
• sulkahirssi (Pennisetum sp.), Afrikassa ja Aasiassa

Toisinaan luetaan viljoihin kuuluviksi myös muutamia muihin heimoihin kuuluvia viljelyskasveja kuten tattari ja kvinoa.

Vilja vientituotteena

Viljan kokonaissato Suomessa on noin 3,5 - 4 miljardia kiloa, josta normaalivuonna viedään maailmalle 400 – 600 miljoonaa kiloa. Suurin osa viennistä on kauraa, jota viedään muun muassa Yhdysvaltoihin hevosten rehuksi. Saudi-Arabiaan, Syyriaan ja Pohjois-Afrikkaan viedään ohraa rehukäyttöön. ^[1]

Lääkärit valkeista vehnäjauhoista vuonna 1952

Valkeista vehnäjauhoista varoitettiin sanomalehdessä jo syyskuussa 1952. Allekirjoittajina olivat Lääkäriseura Duodecim, Suomen Lääkäriseura ja Societas biochemica, biophysica et microbiologica Fenniae (pj. Artturi Ilmari Virtanen). ”Tämän turmiollisen kehityksen vastustamiseksi allekirjoittaneet seurat kääntyvät suuren yleisön puoleen kehottaen sitä oman etunsa takia mahdollisimman suuressa määrin luopumaan valkoisen ruokaleivän käytöstä ja korvaamaan sen ruisleivällä tai jyvän pintakerroksetkin sisältävällä tummalla vehnäleivällä. Siten saadaan ihmisten käyttöön kaikki jyvien sisältämät tärkeät ravintoaineet, kuten menneinä aikoinakin on tapahtunut eikä tarvita jauhojen keinotekoista vitaminointia, johon toimenpiteeseen eräissä maissa jo on ryhdytty.” Leipomoteollisuudelta pyydettiin kokojyväjauhoja ja kaupalta niiden lisäksi mainiosti puuron valmistukseen sopivia käsittelemättömiä vehnän jyviä.^[2]

Hivenainesisältö

Hivenaine- ja B-vitamiinihäviöt ovat suurimmat valkoisessa vehnäjauhossa (taulukko).^[3]

Jauhojen hivenainepitoisuus täysjyvään verrattuna (rikastamaton jauho):

Lähteet

1. ↑ Leipä leveämmäksi 2/2003. [1]
2. ↑ Toivo Rautavaara, Syömällä solakaksi, valmennuskirjat Oy, 1982.
3. ↑ Annika Sipilä, Teollinen ruoka, Teoksessa Terveen elämän ABC, WSOY 1990, s 676-707.

Tämä ruokaan, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.