Työsopimus

Article in other languages:

Tätä artikkelia tai sen osaa käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Työsopimus on kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti tehty tahdonilmaisu (kaksipuolinen oikeustoimi), jossa työntekijä sitoutuu tekemään työnantajalle työtä (palkkatyö) tämän johdon ja valvonnan alaisena korvausta vastaan.

Sisällysluettelo

1 Yleistä
2 Työsopimuksen päättäminen
- 2.1 Irtisanomisilmoitusten metaforat
3 Alaikäisten työsopimukset
4 Lähteet
- 4.1 Viitteet
5 Aiheesta muualla

Yleistä

Työsopimus on tyypillisin yrityksen ja yksityisen henkilön välinen oikeustoimi. Työsopimuksessa sovitaan työn laadusta tai tietystä työsuorituksesta, palkasta ja muista työehdoista. Työsopimuksia sääntelee Työsopimuslaki (26.1.2001/55). Sopimuksessa on noudatettava paitsi lain säännöksiä myös palkka- ja muita ehtoja, jotka alan valtakunnallisessa työehtosopimuksessa (TES) on määrätty noudatettaviksi tai on sovittu laista poikkeavasti.

Työsuhteen muotoja, työtyyppejä on useita, mutta työsopimuksia on kahta päätyyppiä:

toistaiseksi voimassa oleva, ja
määräaikainen työsopimus.

Työsopimus tehdään toistaiseksi voimassa olevaksi, ellei ole perusteltua syytä tehdä sitä määräaikaiseksi, ts. määräaikaiseen työsopimukseen tulee olla peruste, joka mainitaan työsopimuksessa. Määräaikaisuuden perusteita voivat olla esimerkiksi sijaisuus, työn kausiluontoisuus, määräaikainen hanke, kertaluontoinen työsuoritus, oppilaitoksen harjoitteluaika, tai oppisopimuksen määräaika.

Työsopimuksen päättäminen

Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus lakkaa irtisanomisella tai purkamisella.

Työnantaja ei saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta ilman asiallista ja painavaa syytä. Työntekijästä itsestään riippuvana asiallisena ja painavana syynä voidaan pitää esim. työsopimuksesta tai laista johtuvien velvoitteiden vakavaa rikkomista ja laiminlyöntiä. Lisäksi laissa on lueteltu syitä, joita ei voida pitää asiallisena ja painavana.

Taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä työnantaja saa irtisanoa sopimuksen, jos työ on vähentynyt mainituista tai niihin verrattavista syistä olennaisesti ja pysyvästi eikä työntekijää voi kohtuudella sijoittaa uudelleen tai kouluttaa uusiin tehtäviin.

Irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuudeksi kuukaudeksi. Jos muuta ei ole sovittu, se on työnantajan puolelta 1–6 kuukautta työsuhteen kestosta riippuen ja työntekijän puolelta 14 päivää alle viisi vuotta kestäneessä työsuhteessa ja yli viisi vuotta kestäneessä yksi kuukausi.

Yritystoiminnasta yrityksissä annetun lain mukaan irtisanominen ja lomautus liikkeen luovutuksen yhteydessä on irtisanominen mahdollista vain määräajan ja yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen.

Irtisanomisilmoitusten metaforat

Erottamista ei usein ilmaista selkokielellä, vaan irtisanomisilmoituksessa on usein korkea abstraktiotaso. Alatyylin ilmaisut kuten "jengi saa kenkää" muuntuu passiivimuotoon "yrityksessä ilmoitetaan irtisanomisista". Perusteeton irtisanominen on laitonta ja työnantajat syyllistyvät harvoin laittomuuksiin irtisanomisten juridiikassa: tyypillisiä julkisuuteen annettuja perusteita ovat säästöohjelmat ja ilmoitukset henkilöstön vähennystarpeesta. Kerrotaan, että toimintoja uudelleen järjestellään, keskitetään ja organisoidaan. Organisatoriset metaforat ovat käyttökelpoisia: työntekijät rinnastetaan usein turhiin puun oksiin, joita "täytyy karsia". Toisaalta metaforat "tarvitaan leikkauksia" voi viitata kylmähermoiseen kirurgiseen toimenpiteeseen; työntekijät nähdään loisina tai syöpäläisinä, jotta "yritys saadaan terveelle pohjalle". ^[1]

Alaikäisten työsopimukset

Alle 15-vuotiaan puolesta työsopimuksen voi tehdä huoltaja tai huoltajan luvalla alle 15-vuotias itse. 15 vuotta täyttänyt saa itse tehdä ja purkaa työsopimuksensa, mutta huoltajalla on oikeus purkaa 15–17-vuotiaan tekemä sopimus, jos se on tarpeellista tämän kasvatuksen, kehityksen tai terveyden takia.

Työnantajalla ja työntekijällä on oikeus kuulua yhdistykseen sekä oikeus osallistua tällaisen yhdistyksen toimintaan.