Tšekkoslovakia

Article on other languages:

Československo
Tšekkoslovakia
lippu vaakuna
Tunnuslause: Pravda vítězí (1918–1989)
Veritas Vincit (1989–1992)
Valtiomuoto tasavalta
Viralliset kielet tšekki ja slovakki
Pääkaupunki Praha
Pinta-ala (1991) 127 900 km²
Väkiluku (1991)
 15 600 000
Valuutta Koruna
Aikavyöhyke UTC+1
Itsenäisyys
– itsenäisyys
– hajoaminen		  
1918
31. joulukuuta 1992
Kansallislaulu Kde domov můj + Nad Tatrou sa blýska
Internet-verkkotunnus .cs
Kansainvälinen
suuntanumero		 +42

Tšekkoslovakia (tšekiksi ja slovakiksi Československo) oli valtio Keski-Euroopassa. Valtio perustettiin vuonna 1918 ensimmäisen maailmansodan jälkiselvittelyissä, joissa se erosi hajonneesta Itävalta-Unkarista. Kommunistit nousivat valtaan 1940-luvulla, jonka jälkeen maa muuttui sosialistiseksi. Kommunistivalta sortui vuonna 1989 ja joulukuun 1992 lopussa Tšekkoslovakia jakautui rauhanomaisesti Tšekin ja Slovakian kesken.[1]

Sisällysluettelo

Historia

Tšekkoslovakia muodostui vuonna 1918 ensimmäisen maailmansodan jälkiselvittelyissä, joissa hajonneesta Itävalta-Unkarista irrotettiin Tšekkoslovakian tasavalta.

Natsi-Saksa otti saksalaisvähemmistön asuttamat sudeettialueet Münchenin sopimuksella 1938 ja Unkari miehitti Etelä-Slovakian ja eteläosan Karpatoruteniasta. Muulle Slovakialle ja Karpatorutenialle annettiin itsehallinto ja valtion nimeksi tuli Tšekko-Slovakia, joka tosiasiallisesti lakkasi olemasta maaliskuussa 1939 saksalaisjoukkojen miehitettyä tšekkiläisen osan ja liittäen sen suoraan Saksan hallintoon Böömin-Määrin valtakunnanprotektoraattina. Slovakiaa puolestaan alkoi muodollisesti itsenäisenä johtaa saksalaisten kontrolloima nukkehallitus.

Sodan lopulla 1945 pääasiassa neuvostoliittolaiset joukot vapauttivat tasavallan natsimiehityksestä. Kommunistit kaappasivat lyhyen demokraattisen vaiheen jälkeen vallan 1948 ja maa ajautui Neuvostoliiton johtamaan itäblokkiin. Maassa kuitenkin kyti ajatus suuremmasta itsenäisyydestä. Vuonna 1968 Tšekkoslovakiassa pääsi valtaan vapaamielisempi hallitus. Alexander Dubčekin Prahan keväänä tunnetut uudistukset "ihmiskasvoiseen sosialismiin", jonka Neuvostoliitto koki uhkana, johtivat siihen, että Varsovan liiton maat (lukuun ottamatta Romaniaa) miehittivät 21. elokuuta Tšekkoslovakian ja valtaan asetettiin Neuvostoliitolle myötämielisempi hallitus. Miehitys tunnetaan nimellä Tšekkoslovakian kriisi.

Miehityksen jälkeen enimmät Prahan kevään aikana toteutetut uudistukset peruutettiin. Vuoden 1969 alussa kuitenkin toteutettiin jo silloin vireillä ollut hanke maan muuttamisesta liittovaltioksi, jonka osavaltioita olivat Tšekki ja Slovakia.

Kommunistivalta sortui vuonna 1989, ja 1990 valtion viralliseksi nimeksi tuli Tšekin ja Slovakian liittotasavalta. Tšekkien ja slovakkien liittovaltio oli koossa vuoteen 1992, jolloin se hajosi Tšekiksi ja Slovakiaksi. Maassa oli ennen hajoamista noin 15,5 miljoonaa asukasta.[2] Valtion pääkaupunkina oli Praha, josta tuli myös Tšekin pääkaupunki.

Tšekkoslovakian virallinen seuraajavaltio on Tšekki, jolla on käytössään muun muassa sama lippu.


Tšekkoslovakian presidentit

Pääministerit

Tšekkoslovakian kommunistipuolueen johtajat 1945–1989

Väestö

Tšekkoslovakian kansallinen koostumus 1921–1980

kansallisuus 1921 1930 1950 1961 1970 1980
tšekki 6 831 120
51,1 %		 7 406 493
55,4 %		 8 383 923
67,9 %		 9 069 222
67,9 %		 9 318 019
64,9 %		 9 791 122
64,1 %
slovakki 1 967 870
14,7 %		 2 282 277
17,1 %		 3 240 549
26,3 %		 3 836 213
26,3 %		 4 199 902
29,3 %		 4 676 378
30,6 %
ukrainalainen 461 849
3,5 %		 549 169
4,1 %		 67 615
0,6 %		 54 984
0,4 %		 48 754
0,3 %		 47 121
0,3 %
venäläinen yhdessä
ukrainalaisten kanssa		 yhdessä
ukrainalaisten kanssa		 yhdessä
ukrainalaisten kanssa		 yhdessä
ukrainalaisten kanssa		 9 897
0,1 %		 7 461
0,1 %
puolalainen 75.853
0,6 %		 81 737
0,6 %		 72 624
0,6 %		 67 552
0,5 %		 65 132
0,5 %		 68 176
0,4 %
unkarilainen 745 431
5,6 %		 691 923
5,2 %		 367 733
3,0 %		 533 934
3,9 %		 570 478
4,0 %		 579 166
3,8 %
saksalainen 3 123 568
23,4 %		 3 231 688
24,2 %		 165 117
1,3 %		 140 402
1,0 %		 85 663
0,6 %		 61 129
0,4 %
juutalainen 180 855
1,4 %		 186 642
1,4 %		 - - - -
muut 25 871
0,2 %		 49 636
0,4 %		 40 889
0,3 %		 43 270
0,3 %		 47 142
0,3 %		 52 542
0,3 %
yhteensä 13 374 354 14 479 565 12 388 450 13 745 577 14 344 987 15 283 095

Urheilu

Tšekkoslovakian jalkapallomaajoukkue oli aikoinaan Euroopan huipputason joukkueita. Se voitti EM-kultaa 1976 Jugoslaviasta ja -pronssia 1980 Italiassa. MM-lopputurnauksessa se pelasi kahdeksan kertaa ja saavutti hopeaa 1934 ja 1962.

Tenniksessä tšekkoslovakialaisia maailman huippuja olivat Ivan Lendl, Miloslav Mečíř ja Martina Navrátilová. Yleisurheilussa arvokisamenestyjiä olivat muiden muassa juoksijat Emil Zátopek ja Jarmila Kratochvílová sekä keihäänheittäjät Dana Zátopková ja Jan Železný.

Tšekkoslovakia saavutti menestystä myös talviurheilun saralla. Jääkiekossa maa voitti useita mitaleita olympialaisissa ja MM-kilpailuissa. Sittemmin molemmat seuraajavaltiot ovat jatkaneet jääkiekossa maailman huipputasolla. Mäkihypyssä olympiakultaa voitti Jiří Raška 1960-luvulla.

Merkittävimmät luonnonvarat

Merkittävimmät vientituotteet

Lähteet

  1. ↑ Czechoslovakia 1918-1992 in dates Radio Praha. Viitattu 9.11.2007.
  2. ↑ Spelling socitey 1988

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/T%C5%A1ekkoslovakia

This article is from Wikipedia. All text is available under the terms of the GNU Free Documentation License.