Article on other languages:
- فول_الصويا
- Sóha
- Kedelai
- Kacang_soya
- Soja
- Соя
- Soia
- Sója
- Soia
- Sojabønne
- Sojabohne
- Sojauba
- Soybean
- Glycine_max
- Sojfabo
- سویا
- Soja
- Soia
- 대두
- Soja
- Soja
- Soya
- Sojabaun
- Glycine_max
- פולי_סויה
- Soya
- Glycine_(genus)
- Gauruotoji_soja
- Szójabab
- Соја
- Sojaboon
- ダイズ
- Soyabønne
- Soyabønne
- Soja_zwyczajna
- Soja
- Soia
- Suya
- Соя
- Soybean
- Sója_fazuľová
- Soja
- Соја
- Sojaböna
- Balatong
- சோயா_அவரை
- సోయా_చిక్కుడు
- ถั่วเหลือง
- Đậu_tương
- Soya
- Соя
- 大豆
| Soijapapu | ||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||||
| Glycine max (L.) Merr. |
||||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||||
 Soijapapu Wikispeciesissä |
Soijapapu (Glycine max syn. Soja hispida) on yksivuotinen hernekasvi (Fabaceae). Se muodostaa palon, jossa on useampi siemen.
Soijapapu on tärkeä viljelykasvi Aasiassa. Siitä valmistettavia tuotteita ovat muun muassa soijamaito, -kastike ja tofu. Soijapavusta valmistettua soijarouhetta voidaan käyttää jauhelihan tapaan.
Kiinalaiset kutsuivat soijapapua kultaiseksi helmeksi ravintoarvojensa vuoksi. Ravintosisällöltään se on poikkeuksellisen monipuolinen: enemmän proteiineja kuin missään muussa pavussa, linolihappoja, kuituja, kaliumia, kalsiumia, fosforia, rautaa, sinkkiä ja runsaasti B-, K- ja E-vitamiineja.
Kasvisruokavaliossa soijapohjaisilla tuotteilla korvataan usein erilaiset lihatuotteet ja taataan proteiinin saanti. Soijassa ei ole kolesterolia eikä lihan sisältämiä puriiniaineita, vaan päinvastoin kolesterolia alentavaa ja hermostolle tärkeää lesitiiniä. Soijapavun kalsiumpitoisuus on 26-kertainen lihaan verrattuna.
Suurin osa maailman soijasadosta viljellään kuitenkin eläinten rehuksi. Soijaa voidaan käyttää myös biopolttoaineena.
Sisällysluettelo |
Geenimuunneltu soija
Maailman soijakaupasta 90 prosenttia[1] on geenimuunneltua soijaa, jota käytetään teollisuudessa ja maataloudessa. Kuluttajatuotteita ei Suomessa ole toistaiseksi (8/2007) myynnissä. Tullilaboratorion testeissä on ilmennyt että geenimuunneltua soijaa sisältäviä tuotteita tulee Suomeen ulkomailta. Yleensä muuntogeenisen ainesosan osuus näytteestä on kuitenkin niin pieni, ettei se ylitä maininnan edellyttämää 0,9 prosentin raja-arvoa. Jos muuntogeenistä soijaa on tuotteessa tätä enemmän, pakkauksessa tulee olla merkintä "muuntogeeninen" tai "valmistettu muuntogeenisestä soijasta".
Käyttö
Soijapapuja liotetaan 12 tuntia ennen käyttöä ja keitetään sitten 3–4 tuntia. Keittämisen aikana kannattaa kuoria pois keitinveden pintaan syntyvää vaahtoa. Keitinvesi kaadetaan pois.
Keittoaikaa voi lyhentää huomattavasti idättämällä: liotuksen jälkeen kaadetaan vesi pois ja pavut huuhdellaan, jonka jälkeen ne jätetään kannettomaan astiaan tai esimerkiksi suureen siivilään vuorokauden ajaksi. Idätys parantaa pavun ravintoarvoa entisestään.
Soijapapuja voi myös idättää pidempään: pavut on huuhdeltava idättämisen aikana perusteellisesti 3–4 kertaa. 3–5 vuorokauden kuluttua idut ovat 2–4 cm:n pituisia. Ennen käyttöä idut kannattaa ryöpätä. Idut sopivat salaatteihin ja lämpimiin ruokiin sekä sellaisenaan syötäviksi.
Soijaöljy
Soijaöljy on soijakasvin pavuista valmistettua öljyä. Tätä öljyä pidetään terveysvaikutteisena, sillä se sisältää paljon omega-3-rasvahappoja.[2] Soijaöljyä myydään joskus pelkällä kauppanimellä "kasvisöljy".
