|
Article on other languages: |
Sijoitusrahasto on osakkeista tai muista arvopapereista koostuva rahasto, jonka omistavat siihen sijoittaneet sijoittajat osuuksiensa suhteessa. Sijoitusrahasto-osuuksien ostamista kutsutaan merkinnäksi ja myymistä lunastukseksi. Perinteiset rahastot voidaan jakaa kolmeen seuraavaan tyyppiin:
OsakerahastotOsakerahasto sijoittaa nimensä mukaisesti osakkeisiin. Osakerahastoja suositellaan usein pitkäjännitteiseen säästämiseen. Korkein riski on kehittyville markkinoille sijoittavassa rahastossa. Näiden kulut ovat lähialueille sijoittavaa rahastoa korkeammat, mutta toisaalta tuottokin voi olla parempi. Osakerahastoja saa myös tietyille toimialoille, kuten lääketeollisuuteen. Toimialarahaston riski on laajemmin hajauttavaa rahastoa korkeampi. Osakerahastojen tuotto-odotus on pitkällä aikavälillä korkein, mutta ne sisältävät eniten riskiä. Rahasto hajauttaa tehokkaasti yhtiökohtaisen riskin, mutta rahasto on silti altis markkinariskille. Ts. rahastossa yhden osakkeen huono kehitys ei pilaa koko salkun tuottoa kuten huonosti hajautetussa osakesalkussa voi käydä. Markkinariski tarkoittaa sitä, että rahasto on altis yleiselle pessimismille markkinoilla. KorkorahastotKorkorahastot tuottavat suhteellisen vakaasti. Lyhyen koron rahastot eli rahamarkkinarahastot ovat riskiltään lähellä pankkitalletuksia. Kehitys on vakaata, mutta pienellä riskillä ei saa hyvää tuottoa. Lyhyitä korkosijoituksia käytetäänkin usein rahan ”pysäköintipaikkana” odottamassa hankintoja tai parempaa sijoitushetkeä osakemarkkinoille. Korkorahastojen sijoituskohteina on luonnollisesti joukkolainoja, jotka voivat olla kuntien, valtioiden tai yritysten liikkeeseen laskemia. Yrityslainoihin liittyy luottoriski. Korkorahastoa, joiden sijoitusten duraatio on alle 12 kuukautta kutsutaan rahamarkkinarahastoksi. Yhdistelmärahasto sijoittaa varansa sekä korko- että osakemarkkinoille. Yhdistelmärahastot sijoittavat rahansa sekä osake- että korkomarkkinoille sääntöjensä puitteissa. Markkinakorkojen nousu laskee rahastossa olevien korkosijoitusten arvoa. Korkojen noustessa korkorahastojen tuotto putoaa tai menee väliaikaisesti negatiiviseksi. Rahamarkkinarahastossa sijoitusten duraatio on niin lyhyt, ettei markkinakorkojen nousu laske lyhyen koron rahaston arvoa. YhdistelmärahastotYhdistelmärahaston riski on korkorahastoja korkeampi, mutta osakerahastoa alempi. Yhdistelmärahastoon sijoittavan on kuitenkin oltava tarkkana kulujen suhteen, sillä yleensä erikseen hankittu korko- ja osakerahasto muodostuvat valmista yhdistelmärahastoa edullisemmaksi. Muut rahastotyypitEläkerahastot säilyttävät ja kartuttavat pääomaa eläkkeiden maksamista varten. Vipurahastot spekuloivat markkinoilla, ja niillä on tärkeä tehtävä arbitraasitasapainon säilyttäjinä sekä riskien tasaajina. Hedgerahastot ovat sijoitusrahastojen tyyppi, joka pyrkii absoluttiseen tuottoon markkinatilanteesta riippumatta. Ne pyrkivät siis tuottamaan myös laskevilla markkinoilla. Kaikki rahastot voivat olla myös ns. rahastojen rahastoja. Tämä tarkoittaa sitä, että rahastonhoitaja sijoittaa rahaston rahat toisten sijoitusrahastojen osuuksiin. Rahasto ei siis tee suoria osake- tai korkosijoituksia. Alarahastot (eli sijoituskohteena olevat rahastot) ovat yleensä saman rahastoyhtiön tarjoamia. Mikäli sijoittaja ei itse halua tai osaa ottaa näkemystä, rahastojen rahastot ovat vaivaton, mutta suhteessa kallis sijoitusmuoto. OsuuslajitRahastoilla on yleensä sekä tuotto- että kasvuosuuksia. Joillakin rahastoilla on vain kasvuosuuksia. Tuotto-osuudet maksavat osan rahaston tuotosta osuudenomistajille yleensä vuosittain. Kasvuosuuksissa saadut voitot sijoitetaan uudelleen, jolloin mahdolliset myyntivoittoverot realisoituvat vasta, kun osuudet myydään. Tuotto-osuuksissa vero maksetaan heti, joten kasvuosuudet ovat piensijoittajan kannalta verotuksellisesti järkevämpi muoto. Rahastoon on tehtävä tietty minimisijoitus, jonka suuruus vaihtelee huomattavasti. Rahastoon voi yleensä säästää säännöllisesti esimerkiksi kuukausittain. KustannuksetSijoitusrahastoon sijoittava saa pienellä summalla kattavan hajautuksen, mutta vastaavasti maksaa tästä palkkioita rahastoyhtiölle. Kaikki rahastot perivät hallinnointipalkkion. Lisäksi yleensä maksettavaksi tulee myös merkintä- ja lunastuspalkkio. Palkkioiden suuruus vaihtelee suuresti rahastoittain. Kustannustehokkaampi muoto sijoittajalle on indeksirahasto, jossa palkkiot ovat merkittävästi pienemmät. KaupankäyntiSijoitusrahastoilla käydään kauppaa yleensä kerran päivässä. Sijoittaja voi halutessaan lunastaa rahansa pois päivän arvolla. Rahastoyhtiöllä on velvollisuus lunastaa sijoittajan rahasto-osuudet. Mikäli rahastolla ei ole tarvittavia varoja, niitä on hankittava myymällä arvopapereita. Tämän on tapahduttava ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin kahden viikon kuluessa lunastusmääräyksestä. VerotusLuovutusvoitot ovat kaikissa sijoituksissa veronalaista tuloa. Veroprosentti luovutusvoitoista on 28%. Tulonhankkimiskulut (käytännössä osto- ja myyntipalkkion) saa vähentää. Mikäli osuus on omistettu alle 10v, voidaan käyttää myös hankintameno-olettamaa, jonka suuruus on 20% myyntihinnasta. Tällöin kuluja ei saa vähentää. Verotus tehdään sen mukaan, kumpi on verovelvolliselle edullisempi. Yli 10v omistuksissa hankintameno-olettama on 40% myyntihinnasta. Sijoitusrahastojen valvontaRahoitustarkastus valvoo sijoitusrahastoja ja niitä hoitavia rahastoyhtiöitä. Rahoitustarkastus myös ylläpitää luetteloa Suomessa toimivista rahastoyhtiöistä ja niiden hoitamista sijoitusrahastoista. Katso myösLähteetAiheesta muualla |
This article is from Wikipedia. All text is available under the terms of the GNU Free Documentation License.