Pankki

Article on other languages:

• مصرف
• Viruróga
• Bank
• Bank
• Bank
• Banka
• Банка
• Banc_(empresa)
• Banka
• Banc
• Bank
• Bank
• Τράπεζα
• Bank
• Banco
• Banko
• Pangikē
• بانک
• Banque
• Banca
• 은행
• बैंक
• Banka
• Banca
• Banki
• Banca
• בנק
• ბანკი
• Argentaria
• Banka
• Bank
• Bankas
• Bank
• Банка
• Банк
• Bank_(financiële_instelling)
• 銀行
• Bank
• Bank
• Banque
• Bank
• Banco
• Bancă_(instituţie_financiară)
• Qullqi_wasi
• Банк
• Banka
• Vancu_(dipòsitu)
• Bank
• Banka_(inštitúcia)
• Банка
• Bank
• Bangko
• வங்கி
• ธนาคาร
• Ngân_hàng
• Banka
• Банк
• 银行
• באנק
• 銀行

	del.icio.us
	Digg
	Furl
	Reddit
	Rojo
	Add to OnlyWire

Pankki on instituutio, joka tarjoaa finanssipalveluita, erityisesti talletusten vastaanottamista ja luottoa. Pankkeja on monenlaisia, mutta peruspankin toimintaperiaate on ottaa vastaan rahaa talletuksena, maksaa tallettajalle palkkioksi korkoa, joka rahoitetaan lainaamalla rahoja niitä tarvitseville vähän korkeampaa korkoa käyttäen. Näiden korkojen erotuksella rahoitetaan pankin toimintaa, tuotetaan voittoa omistajille ja korjataan luottotappioita.

Määritelmä

Nykyään pankki käsitetään yleisimmiten instituutiona, jolla on pankkilupa. Yleensä pankkilupia myöntää pankkisäädännön määrittelemä viranomainen ja se antaa oikeudet tarjota tavanomaisimpia palveluita kuten talletuksia. Suomessa nykyään luottolaitostoimiluvan myöntää Rahoitustarkastus. Suomessa pankeiksi kutsutaan ainoastaan luottolaitoksia, jotka ottavat vastaan yleisön talletuksia. Esimerkiksi pelkkää joukkovelkakirjarahoitusta hankkiva luottolaitos ei ole pankki. Monet lainsäädännöt tuntevat myös rajoitettuja instituutioita, joilla on oikeus pankkitoiminnan kaltaisiin oikeuksiin ilman tarvetta pankkiluvalle.

Talousteoriassa on eri aikoina esitetty erilaista teoreettista analyysia pankkitoiminnasta. Vielä 1970-luvulla suuri osa tästä teoriasta käsitteli luottojen ja talletusten hinnoittelua (ns. Klein-Monti -kehikko). Uudemmassa pankkiteoriassa keskeinen kysymys on, mitä etuja pankeilla on muihin järjestelyihin, joilla säästäjien varoja voidaan kanavoida investointeihin. Keskeisenä käsitteenä uudemmassa pankkiteoriassa on delegoitu monitorointi: tallettajat eivät pystyisi arvioimaan investointeja suunnittelevan yrityksen luotettavuutta luotonottajana, mutta talletuksia keräävä luottolaitos voi tehdä sen heidän puolestaan.

Politiikka ja historia

Pankeilla on pitkä historia, ja ne ovat vaikuttaneet talouteen ja politiikkaan vuosisatojen ajan.

Pankkityypit

Pankit voidaan jakaa vähittäispankkeihin (engl. retail bank) ja investointipankkeihin (engl. investment bank).

Vähittäispankeista yleisin on osakeyhtiömuotoinen liikepankki (engl. commercial bank), joka yksinkertaistettuna ottaa vastaan talletuksia ja antaa lainaa. Liikepankit ovat suuri pankkiala, sillä ne tarjoavat palvelujaan sekä yksityishenkilöille että yrityksille. Säästöpankki (engl. savings bank) on yksityishenkilöille suunnatun vähittäispankin muoto, jonka päätarkoitus on säästämisen edistäminen. Suomessa on myös osuuspankkeja, jotka ovat osuuskuntamuotoisia. Yksityispankit (engl. private bank) tarjoavat yksityisyyttä ja laki- ja veroetuja. Tällaiset pankit perustetaan tavallisesti ns. veroparatiiseihin ja tällöin niistä voidaan käyttää nimitystä offshore-pankki (engl. offshore bank) viitaten veroystävällisiin saarialueisiin.

Investointipankit auttavat yrityksiä ja valtioita keräämään pääomaa laskemalla liikkeelle arvopapereita ja johdannaisia, joilla sitten käydään kauppa pörsseissä. Investointipankit myös neuvovat yrityksiä mm. fuusioissa ja yritysostoissa (engl. mergers and acquisitions, M&A) sekä sijoituksista irtautumisessa (engl. divestment). Tätä kutsutaan ns. sell side:ksi. Lisäksi investointipankkien toimintaan kuuluu ns. buy side, johon kuuluvat eläkerahastot ja sijoitusrahastot (mukaan lukien hedgerahastot).

Nykyään pankki voi toimia sekä vähittäispankkina että investointipankkina samaan aikaan. Nimityksiä käytetään pankin päätoiminta-alan mukaan. Lisäksi jotkin pankit ovat erikoistuneet vain tiettyyn toiminta-alaan.

Eurooppalainen pankkijärjestelmä

Suomessa 60 % luotoista ja talletuksista oli ulkomaisten pankkien hallussa vuonna 2008. EU-ministerit haluavat yhtenäistää pankkien raportointijärjestelmän 2012 mennessä. Britannia, Ranska ja Saksa haluavat valvoa pankkeja kotimaasta. Suomi haluaa antaa valvontatehtävän ulkomaiselle omistajamaalle.^[1]

EU:n valtiovarainministerit päättivät nostaa yksityishenkilöiden pankkitalletussuojan 50 000 euroon aiemmasta 20 000 eurosta Luxemburgissa 7.10.2008. Suomessa talletussuoja on ollut 25 000 euroa. Valtionvarainministeri Jyrki Kataisen mukaan Suomi nostaa pankkitalletusten takauksen 50 000 euroon 8.10.2008 lähtien.^[2] Aiemmin lokakuussa 2008 kansallisia päätöksiä talletussuojan nostamiseksi tekivät ainakin Irlanti, Saksa, Britannia, Itävalta, Tanska ja Ruotsi.^[3]

Tietoa pankkien koosta

Maailman kymmenen suurinta pankkiryhmää laskettuna Tier 1 -pääoman mukaan (2004, USD)

1. Citigroup — 73 miljardia
2. JP Morgan Chase — 69 miljardia
3. HSBC — 67 miljardia
4. Bank of America — 64 miljardia
5. Credit Agricole Group — 63 miljardia
6. Royal Bank of Scotland — 43 miljardia
7. Mitsubishi Tokyo Financial Group — 40 miljardia
8. Mizuho Financial Group — 39 miljardia
9. HBOS — 36 miljardia
10. BNP Paribas — 35 miljardia

Maailman kymmenen suurinta pankkiryhmää laskettuna varallisuuden mukaan (vuosi 2003, USD)

1. Mizuho Financial Group — 1 265 miljardia
2. Citigroup — 1 097 miljardia
3. Allianz — 1 002 miljardia
4. UBS — 907 miljardia
5. Sumitomo Mitsui Financial Group — 903 miljardia
6. Deutsche Bank — 892 miljardia
7. Fannie Mae — 888 miljardia
8. ING Group — 843 miljardia
9. BNP Paribas — 835 miljardia
10. Mitsubishi Tokyo Financial Group — 832 miljardia

Maailman kymmenen suurinta pankkiryhmää laskettuna voiton mukaan (vuosi 2004, USD)

1. Citigroup — 20 miljardia
2. Bank of America — 15 miljardia
3. HSBC — 10 miljardia
4. Royal Bank of Scotland — 8 miljardia
5. Wells Fargo — 7 miljardia
6. JP Morgan Chase — 7 miljardia
7. UBS — 6 miljardia
8. Wachovia — 5 miljardia
9. Morgan Stanley — 5 miljardia
10. Merrill Lynch — 4 miljardia

Aiheesta muualla

• Finanssialan Keskusliitto
  • Tietoa Suomessa toimivista pankeista

Tämä talouteen ja kaupankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.

More about Pankki: suomen pankki,