Juutalaiset

Article in other languages:

Juutalaiset Yehudim
Albert Einstein • Maimonides • Golda Meir • Emma Lazarus
Kokonaismäärä	13-14 miljoonaa (arvio)
Asuinalue	5 309 000 Diaspora Yhdysvallat 5 275 000 Ranska 600 000 Kanada 373 000 Yhdistynyt kuningaskunta 297 000 Venäjä 297 000 Argentiina 184 000 Saksa 118 000 Brasilia 96 000 Australia 88 831 Unkari 80 000–100 000 Ukraina 80 000 Etelä-Afrikka 72 000 Valko-Venäjä 65 000–70 000 Meksiko 40 000 Belgia 31 200 Alankomaat 30 000 Italia 28 600 Etiopia 26 196 Iran 25 000 Chile 20 700 Uruguay 18 000 Ruotsi 18 000 Turkki 17 800 Kazakstan 12 000–30 000 Espanja 12 000 Itävalta 9 000 Azerbaizan 6 800 Tanska 6 400
Kieli (kielet)	heprea, ladino, jiddis, venäjä, saksa, englanti
Uskonto (uskonnot)	juutalaisuus

Osa uskontojen artikkelisarjaa
Juutalaisuus ja juutalaiset

Kuka? · Etymologia · Kulttuuri

Juutalaisuus · Periaatteet
Jumala · Tanak (Toora, Nevi'im, Ketuvim) · Mišna (613) · Talmud
Halakha · Juhlapäivät · Tefilla
Tzedaka · Etiikka · Kabbala · Minhag
Filosofia · Daavidintähti · Menora
Synagoga · Mezuza

Juutalaisuuden haarat
Aškenasit · Sefardit · Mizrahit

Väestö · Maittain
Israel · Yhdysvallat · Venäjä
Tunnettuja juutalaisia

Suuntaukset · Rabit
Ortodoksisuus · Konservatismi
Reformismi · Rekonstruktionismi
Liberalismi · Karaiitit · Hasidismi

Juutalaiset kielet
Heprea · Jiddiš · Ladino · Džidi · Juutalaisaramea · Juutalaisarabia

Historia · Johtajat
Israelin kuningaskunta · Uskonriidat · Temppeli · Babylonin vankeus · Makkabealaiset · Sanhedrin · Farisealaiset · Ensimmäinen juutalaissota · Kitos-sota · Toinen juutalaissota · Hasidismi · Haskala · Holokausti · Alijah · Israel (Historia) · Arabikonfliktit

Antisemitismi
Historia · Uusantisemitismi

Poliittiset liikkeet · Sionismi

Suomen juutalaiset
Tunnettuja suomenjuutalaisia

Juutalaiset rukoilevat synagogassa Yom kippurina. Maurice Gottliebin maalaus (1878).

Juutalaiset ovat ympäri maapalloa levittäytynyt alun perin seemiläinen kansa. Yleisimmin juutalaiseksi mielletään ihminen, joka tunnustaa juutalaista uskoa, ja sen perusteella hänet katsotaan juutalaiseen kansaan kuuluvaksi. Juutalaisuuteen on aikojen kuluessa kääntynyt ihmisiä monista eri etnisistä ryhmistä ja liittynyt myös avioliittojen kautta.

Nimitys juutalainen johtuu Juudean asukasta merkitsevästä sanasta. Nykyajan juutalaiset katsovat olevansa Palestiinassa asuneiden heprealaisten jälkeläisiä, ja että roomalaiset pakkosiirsivät (diaspora) heidät kaikki ympäri Rooman valtakuntaa Israelista suurelta osin vuosien 66-70 ja loputkin vuosien 132-135 juutalaissotien jälkeen. Tel Avivin yliopiston Euroopan historian professori Schlomo Sand on esittänyt, että juutalaisten karkotus Palestiinasta on 1800-luvulla syntynyt sionistinen myytti, jolla perusteltiin paluuta Palestiinaan.^[1] Silloin nykyiset palestiinalaiset ovat alkuperäisten heprealaisten jälkeläisiä, ja nykyiset juutalaiset olisivat enimmäkseen juutalaisuuteen kääntyneiden Lähi-idän, Euroopan ja Pohjois-Afrikan asukkaiden jälkeläisiä kuten kasaareja ja berberejä, mutta ajatus ei ole saanut Israelissa eikä muuallakaan arabimaita lukuun ottamatta laajempaa kannatusta.^[2]

Juutalaiset oppivat kirjoitustaidon noin 1000 eaa. ja alkoivat kirjoittaa oman kansansa vaiheita papyruskaislasta tehdylle "paperille" ja pergamentille. Ensimmäiset kirjat kirjoitettiin Daavidin ja Salomon hallituskausilla.^[3]

Sisällysluettelo

1 Juutalaisten diaspora
2 Juutalaisten alaryhmät
3 Juutalainen uskonto
4 Maallinen juutalainen kulttuuri
- 4.1 Pankkitoiminta
- 4.2 Tiede ja korkeakoulutus
5 Historia
6 Lähteet
- 6.1 Kirjalliset lähteet
- 6.2 Viitteet
7 Katso myös
8 Aiheesta muualla

Juutalaisten diaspora

Nykyään juutalaisia elää eri puolilla maapalloa hieman laskutavasta riippuen arviolta noin 13,8–14,5 miljoonaa.

Yhdysvallat	5 671 000
Israel	5 466 800
Eurooppa	alle 2 000 000
– Ranska	600 000
– Itsenäisten valtioiden yhteisö	400 000
– Iso-Britannia	267 000 (v. 2001)
– Saksa	100 000 (v. 2004)
– Italia	30 000
– Liettua	4 000 (v. 2001)
Kanada	371 000
Argentiina	250 000
Brasilia	130 000
Etelä-Afrikka	106 000
Australia	100 000
Aasia (ei Israel)	50 000
– Iran	11 000
Meksiko	40 700
Kaikkiaan	13 900 000

Metropolialueita, joissa juutalaisten lukumäärä on arvioitu suurimmaksi^[4]

Tel Aviv, Israel 2 900 000
New York , Yhdysvallat 1 970 000
Haifa, Israel 800 000
Los Angeles, Yhdysvallat 621 000
Jerusalem, Israel 600 000
Miami, Yhdysvallat 514 000
Pariisi, Ranska 310 000
Philadelphia, Yhdysvallat 276 000
Chicago, Yhdysvallat 261 000
Boston, Yhdysvallat 227 000
San Francisco, Yhdysvallat 210 000
Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta 195 000
Buenos Aires , Argentiina 175 000
Toronto, Kanada 175 000
Washington D.C., Yhdysvallat 165 000
Beer Sheva, Israel 165 000
Moskova, Venäjä 108 000
Baltimore, Yhdysvallat 95 000
Montreal, Kanada 95 000
Detroit, Yhdysvallat 94 000

Ennen toista maailmansotaa juutalaisten määrä oli noin 18 miljoonaa, mutta kansallissosialistisen Saksan juutalaisvainojen ja kansanmurhan seurauksena määrä väheni noin kuudella miljoonalla. (Katso holokausti).

Juutalaisten alaryhmät

Juutalaisuuden sisällä on erilaisia etnisen alkuperän perusteella jaoteltuja alaryhmiä. Kaksi merkittävintä alaryhmää ovat

Aškenaasijuutalaiset (hepreaksi אַשְׁכֲּנָזִי אַשְׁכֲּנָזִים) ovat Saksasta ja itäisestä Euroopasta peräisin olevia juutalaisia. He ovat juutalaisten suurin alaryhmä noin 80% osuudellaan. Äidinkielenään he puhuvat perinteisesti jiddišiä eli juutalaissaksaa.
Sefardijuutalaiset (hepreaksi ספרדי) ovat alkujaan Espanjasta peräisin olevaa juutalaisväestöä, jotka levisivät 1492 alkaneen Espanjasta karkotuksen seurauksena mm. Pohjois-Afrikkaan, Turkkiin ja Kreikkaan. Heidän perinteisesti puhumiaan kieliä ovat ladino eli juutalaisespanja, juutalaisille ominainen portugalin kielen murre, katalaani sekä arabia.

Muita pienempiä, ryhmiä ovat mizrachit eli Lähi-idän juutalaiset (Syyria, Libanon, Irak), jemeniitit, gruzimit (Kaukasukselta), Bene Israel, Bnei Menashe, cochin ja telugu (Intiasta), sekä pieniä ryhmiä Afrikasta, suurimpana Beta Israel eli Etiopian juutalaiset, sekä Keski-Aasian (bucharimit) ja Persian juutalaisryhmät. On kuitenkin huomattava, että useimmat näistä edellä mainituista ryhmistä luetaan uskonnollisen rituaalinsa puolesta sefardijuutalaisiin.

Juutalainen uskonto

Pääartikkeli: Juutalaisuus

Juutalaisuus on juutalaisten perinteinen uskonto ja kulttuuri. Se on yksi maailman ensimmäisistä monoteistisista uskonnoista, ja yksi vanhimmista vielä nykyaikana harjoitetuista uskonnoista. Kristinusko ja islam ovat syntyneet juutalaisuuden pohjalta. Rabbiinisen lain mukaan juutalaisuus on Israelin kansan uskonnollinen yhteisö. Perimätiedon mukaan ensimmäinen juutalainen oli Kaldean (nykyinen Irak) Ur'issa syntynyt Abraham, joka sai Jumalalta käskyn muuttaa kotimaastaan Kanaanin maahan (nykyisen Israelin alue). Juutalaisuuden alkuperäiset ja tähän päivään asti periytyvät erityispiirteet ovat usko yhteen Jumalaan sekä miespuolisten jäsenten ympärileikkaus 8. päivänä syntymästä. Talmudin mukaan juutalainen on jokainen juutalaisesta äidistä syntynyt tai juutalaisuuteen kääntynyt henkilö. Juutalaisuuden mukaisesti uskova ei siis ole automaattisesti juutalainen; seurakuntaan ja yhteisöön joko synnytään tai liitytään kääntymällä. Talmudin mukaan koko ihmiskuntaa sitoo Nooan Liitto ja se on Israelin liiton edelläkävijä.

Maallinen juutalainen kulttuuri

Aikojen kuluessa juutalaisille on kehittynyt ominainen juutalainen elämäntapa.

Pankkitoiminta

Antisemiittisen ajattelun stereotypia juutalaisesta pankkiirista ja koronkiskurista on peräisin jo keskiajalta. Varhaiskeskiajalla elettiin luontaistaloudessa, ja kaupankäynti oli vähäistä. Kuitenkin kun kaukokauppa ja tavaranvaihto lisääntyi, alkoivat kaupan pyörät jälleen pyöriä ja kauppapaikoille kehittyi kaupunkeja. Feodaaliyhteiskunta alkoi murentua, kun hallitsijat alkoivat saada verot rahana ja kykenivät näin palkkaamaan itselleen sotilaita ja virkamiehiä.

Juutalaisilta oli suurimmassa osassa Eurooppaa maanomistus kielletty, mutta katolisen kirkon koronoton kieltänyt laki ei koskenut heitä. Tämän seurauksena jotkut juutalaiset alkoivat toimia rahanlainaajina ja -vaihtajina ja muissa rahankäsittelyyn liittyvissä ammateissa.

Nykyaikainen investointipankkitoiminta kehittyi 1700-luvun lopulla Frankfurtissa juutalaisen Mayer Rothschildin toimesta. Monenlaisen liiketoiminnan ja muun muassa sotien rahoituksen seurauksena Rothschildin perheen pankki-imperiumi levisi 1800-luvulla Mayer Rothschildin poikien toimesta aluksi Lontooseen ja myöhemmin myös Pariisiin, Wieniin ja Napoliin. Rothschildit toimivatkin useiden valtioiden kuningashuoneiden "hovipankkiireina". Noihin aikoihin toimi Euroopassa Rothschildien lisäksi myös muita suuria juutalaisia pankkiirisukuja: Warburgit Hampurissa ja myöhemmin myös muualla, Oppenheimit Kölnissä, Spreyerit Frankfurtissa, Hambrosit Lontoossa, Sassoonit Intiassa, Guenzburgit Pietarissa, sekä lukuisia muita suurissa ja pienemmissä kaupungeissa.

Yhdysvalloissa Haym Solomon, Isaac Moses ja Alexander Hamilton perustivat Bank of New Yorkin vuonna 1784. Muutoin pankkitoiminta oli Yhdysvalloissa melko vähäistä ennen 1800-luvun puolivälissä tapahtunutta saksanjuutalaisten laajamittaista maahanmuuttoa. Tämän seurauksena vuosina 1840–1880 perustettiin toista kymmentä uutta, korkeatasoista pankkia. Perustajansa mukaan nimetty Goldman Sachs on vielä nykyäänkin maailman suurin investointipankki. Muita juutalaisia pankkiireita Amerikassa olivat J.W. Seligman, Loeb Kuhn, Thalmann Landenburg, Freres Lazard, Lehmanin veljekset sekä jo aiemmin mainitut, Euroopasta Amerikkaan toimintaansa levittäneet Speyerit ja Wertheimint. Vaikka amerikanjuutalaiset olivat elämäntavaltaan hyvin vanhoillista väkeä, oli heidän toimintansa finanssipuolella hyvin vallankumouksellista, ja valta talousalueen rahaelämässä keskittyikin hyvin pitkälle heidän käsiinsä. Asiaa auttoi vielä se, että juutalaisilla perheillä oli tapana välttää avioliittoja ei-juutalaisten kanssa.

Nykyaikaan tultaessa on juutalaisten merkitys pankkitoiminnassa yhä huomattava. Eräs maailman vaikutusvaltaisimmista naisista, Elisabeth Joseph-Cohen, toimii Goldman Sachsin johdossa. Lisäksi Neuvostoliiton romahdusta seuranneen Venäjän sekasortoisen finanssielämän vaikuttajat ja "oligarkit" ovat suuremmissa määrin juutalaisia, muun muassa Mihail Hodorkovski, Bruce Rappaport, Boris Berezovski ja Vladimir Gužinski ja Semjon Mogilevitš. Juutalaisia ovat myös Maailmanpankin johdossa toimineet James D. Wolfensohn, Joseph Stiglitz ja Paul Wolfowitz, sekä eräs maailman vaikutusvaltaisimmista sijoittajista ja pörssikeinottelijoista George Soros. Myös Yhdysvaltain keskuspankin nykyinen johtaja, Ben Bernanke, on juutalainen. Samoin maailman suurimman sijoitushuijauksen tehnyt Bernard Madoff.

Tiede ja korkeakoulutus

Juutalaisilla on myös voimakkaat perinteet erityisesti korkeasti koulutetuissa ammateissa, kuten tutkijoina ja lakimiehinä, mutta myös liike-elämän johtopaikoilla. Kaikista tieteen Nobel-palkinnoista 22 % on myönnetty juutalaisille. Israelin valtion viennistä noin 70 prosenttia koostuu korkean teknologian tuotteista, kuten ilmailu- ja tietoliikenneteknologiasta, tietokoneavusteisesta suunnittelusta ja valmistuksesta, lääketieteellisestä elektroniikasta ja valokaapelitekniikasta. Juutalaiset ovat menestyneet hyvin myös muun muassa shakissa, huomattavimpana esimerkkeinä eri aikakausien maailmamestarit Wilhelm Steinitz, Emanuel Lasker, Mikhail Botvinnik, Vasily Smyslov, Mikhail Tal, Bobby Fischer ja Garri Kasparov.

Historia

Pääartikkeli: Juutalaisten historia

Juutalaisten historia on yli kolmentuhannen vuoden mittainen. Ensimmäinen ajanjakso noin vuodet 1000 eaa.–586 eaa. käsittää Israelin ja Juudeaan. Seuraavien vuosituhansien aikana juutalaiset hajaantuivat ensin Lähi-idän alueelle ja myöhemmin ympäri Välimeren aluetta. Nykyään juutalaisia asuu hajallaan ympäri maailmaa, mutta pääpaino on Yhdysvalloissa ja Israelissa.^[5]