|
Article on other languages: |
Jakki (Bos grunniens) on aasialainen nautaeläin. Piirteiltään jakki on leveäpäinen ja pitkäsarvinen, häntä on pitkäjouhinen, ja kupeilla pitkät, alasriippuvat jouhet. Täysin villejä jakkeja arvioidaan olevan jäljellä alle 1000 yksilöä, mutta lähes villeinä pidettyjä yli 10000. Kesytetty jakki on yleinen hyötyeläin Aasian ylängöillä ja vuoristoissa. Kesytettyjä jakkeja arvioidaan olevan yli 15 miljoonaa yksilöä.
LevinneisyysJakki elää Kiinan ja Intian aroilla sekä Tiibetin ylängön ja ympäröivien vuorien tundralla. Levinneisyysalue ulottuu Kashmirista itään Tiibetiin saakka. Jakista saadaan maitoa, lihaa ja sen turkista hyviä esimerkiksi peittoja LisääntyminenLisääntymiskauden alussa syyskuussa jakkiurokset hakeutuvat naaraslaumoihin pariutuakseen. Härät taistelevat oikeudesta paritella naaraiden kanssa. Ne kamppailevat keskenään syöksyen toisiaan päin sarvet ojossa. Yhdeksän kuukauden kantoajan päätteeksi jakkinaaras synnyttää yhden jälkeläisen. Vasikka on emonsa hoivissa vuoden ajan. Naaras synnyttää joka toinen vuosi. RisteymätJakkia on risteytetty kesyjen nautojen kanssa muun muassa Nepalissa. Urokset (kutsutaan nimellä 'dzo') ovat lisääntymiskyvyttömiä, ja näitä käytetään usein juhtina. Risteytymästä syntyneet naaraat pystyvät lisääntymään kummankin lajin kanssa. Himalajalla monissa naudoissa on hieman jakin perintöainesta, ja kesyissä jakeissa vastaavasti usein naudan. RavintoJakin asuttamalla ylätasangolla kasvillisuus on niukkaa. Jakki syökin lähinnä heiniä, saroja ja löytämiään matalia pensaita. Seudulla ei sada paljon, ja pintavedet ovat niukkoja ja suolaisia. Jakki sammuttaakin usein janonsa syömällä lunta. Aiheesta muualla
|
This article is from Wikipedia. All text is available under the terms of the GNU Free Documentation License.