|
Article on other languages:
|
Hedelmä on kasvitieteen määritelmän mukaan emin sikiäimestä hedelmöityksen jälkeen kehittynyt elin, jossa ovat kasvin siemenet. Gastronomiassa hedelmiä ovat suurehkot mehevämaltoiset kasvinosat, joita ei lueta juureksiin eikä vihanneksiin.
KasvitiedeHedelmät jaetaan kasvitieteessä kuiviin ja meheviin hedelmiin. Kuivissa hedelmissä sikiäimen seinän solukot kuivuvat ja kovettuvat soluseinien paksuuntuessa ja puutuessa. Mehevissä hedelmissä sikiäimen seinän solukot laajenevat ja osa niistä kehittyy ohutseinäisiksi ja meheviksi. Kuivat hedelmät jaetaan kolmeen tyyppiin sen mukaan, minkälaisista sikiäimistä ne kehittyvät, eli aukeaviin hedelmiin, pähkylöihin ja lohkohedelmiin. Mehevät hedelmät jaetaan marjoihin ja luumarjoihin. Pohjushedelmiksi (pohjusmarja, pohjuspähkylä) nimitetään hedelmiä, jossa hedelmän muodostumiseen osallistuu sikiäimen lisäksi myös kukkapohjus ja sen osuus on suuri hedelmämäisestä rakenteesta. Meheviä pohjushedelmiä ovat muun muassa mansikka, omena ja kiulukka (ruusun pohjushedelmä). Nimitys epähedelmä perustuu tulkintaan, jossa hedelmään katsotaan kuuluvan vain sikiäimestä peräisin olevat solukot.[1] Kuivia hedelmiä:
Meheviä hedelmiä:
GastronomiaGastronomiassa hedelmän käsite poikkeaa selvästi kasvitieteellisestä määritelmästä. Hedelmiksi luetaan yleensä vain suuret marjat ja luumarjat sekä lisäksi tuppilokotia ympäröivät mehevät kukkapohjukset, jotka eivät kasvitieteellisessä mielessä ole hedelmiä vaan epähedelmiä. Tavallisimpia gastronomian hedelmiä ovat
Katso myösLähteet
|
This article is from Wikipedia. All text is available under the terms of the GNU Free Documentation License.